Copyright © 2003 Eero Vitie.
Sika sökersi suruisna
painoi pahnansa päälle
vaikeroi elämän surkeutta
askelsi katraansa lähelle.
Puuttui lapsia viis
pakastealtaassa lojuvat
niistä tulee kinkkuja siis
ihmisten suussa maistuvat.
Pienet ristit se pystytti
muistoksi poikueensa
niihin nimet se kaiversi
ja hautasi lapsosensa.
Sitten ihme tapahtui
tuli sikaiset takaisin!
Mutta jotain oli pielessä
kinkut oli verenhimoiset!
Siansorkka murhasi emonsa
ja potka pisti poskeen veljensä.
Mutta kaikki saivat pipareita,
olihan sentään joulu!