Kalmonen jouluaamuna

Pienen pirtin portailla oli pieni kalmo
Kuolon kouran' oli vanha vaimo
"Vaimo-kulta, saanko siemenen?"
ja kas! Kalmon siitin purskahti hivenen.
Niin jouluaamin lahjana
suloisena lemmenpahnana
vastaanotti kalmo lapsosen
niin ruman, ison ja karvaisen.
"Äiti, itse asiassa en ole kalmo tästä maasta."
Ol' hän elon lapsonen, tienn' ei kuolemasta.
"Kohtusi kotein on, hengen antoi eloton,
mut olet nainen peloton:
ihan kuin Madonna."
Kuullen tän, kuin primadonna
hyppelehti, tanssahteli
lapsi ja oivasti heilui ahteri
hihkui, paukkui poksahteli
tyttöhahmojakin hiukan kahteli
ja sitten hän muisti elämänsä tarkoituksen:
Ostoskeskuksen autojen paikoituksen.
Sai tästä työstä joulurahaa
Ja sillä auttoi äitipahaa.

Huonousarkisto