Kanamonon uhkaus

Lekasora kourassaan Kanamono lähestyi uhkaavasti multaa. Hän tosin pelkäsi hautautuvansa kuin Amos-setä saluunan porteilla kukkaruukkuun, mutta ehti viime hetkellä väistää lentävää puutarha-astiaa kuin Muhametin Alli sentään. Vaaran väistettyään Kanamono koroitti lekasoran.

Kanamono räpytteli käsiään tohkeissaan aiemmin he olivat Kukkomonin kanssa mitelleet rehdisti mädäntyneillä kananmunilla. Kukkaruukku oli törkeä loukkaus Kanamonoa vastaan ja vihjasi uhkean Kanamonon hedelmättömyydestä. Kanamono tunsi sisällään kasvavan taas uuden muna-aihion, joka ei olisi sekään kantava rakkauden siementä. Siksi leka-sora oli välttämätön haudata ja aihio riistettävä lämpimästä lilluloinnistaan säästääkseen sen kylmän maailman rakkaudettomalta todellisuudelta. Kanamono pyörtyi.

Herätessään pieneläinten synnytyssairaalassa hänen yllään leijui eteerinen hoitsu. "Mutta minähän olen ultimate Kanamono!" hän tuskahti, mutta hoitsu vain henkäisi tyynesti: "Tässä on Munamon, josta tulee seuraavassa vaiheessa estrogeeninen mieshirviö!"

"Oi tuska! Oi kärsämys!" huudahti Kanamono kuin Kassanda ikään. "Lapsi on tuskin kloaakistani päässyt, kun tiedän, että Munamon on minut sekä Kukkomonin kerran päivittävä." Hoitsu neuvoi: "Muna on piilotettava. Älköön se koskaan saako tietää alkuperäänsä", hoitsu julitsi virkaten kohti Kanamonon tulehtunutta alapäätä, josat niin moni pullea munanen oli saanut alkunsa (ja loppunsa, Kanamonon pyllähtäessä tarmokkaasti jälkikasvunsa päälle). "Kovinpa olette nokkava," tiuskaisi Kanamono, viuhtoessaan monoillaan, joista oli kunnianimensä saanut ympäriinsä. Hoitaja kulki piittaamattomana kohti sairaalan "Keskenään vaihdettavien demonisten kanalasten vaihto-osastoa".

Demon Stratief odotti kärsimättömänä kuoriutumistaan. Hoitaja imuroi kuorimaveitsellä vasta munan ulkokerroksia. Hoitaja oli kuitenkin melkomoisen väsynyt, ja imuroidessaan huolettomasti hän tuli katkaisseeksi Demon Stratiefilta toisen jalan ja pään. Ohhoh. Mutta ei Demon Stratiefin rääkyväinen hätä ollut kuitenkaan aivan tämän näköinen.

Kukkomon karautti taksilla sairaalan sisäänajorampille ja heitti oven auki morsmaikkuaan kohti. Tämä lennokas liike sai Kanamonon kamahtamaan kanveesiin jälleen kerran. Yleisen hämmennyksen vallitessa hoitsu saapui osastolle, jossa Demon Stratief odotti. Kanamono oli samaan aikaan yhä taju kankaalla Kukkomonin pähkäillessä tapahtunutta. Jäljellä olivat enää hoitsu, Munamon ja raajapuoli Demon Stratief.

"Missä luuraa estrogeeninen jälkikasvuni!? Ei suinkaan se voi olla tuon kelvottoman kukkaruukkuneurootikon alla?", kiekaisi Kukkomon kaikuvasti, ja nosti Kanamonon ilmaan tarkastellakseen tämän alapuolta. Mutta juuri sillä hetkellä Kanamono virkosi ja lössähti tohottaen Kukkomonin päähän pelastaakseen kunniansa.

Mutta samaan aikaan hoitajan sisintä koetteli hurja intohimon mullistus. "Mutta sinähän olet kuin päätön kana," nielaisi Munamon lauseen ja hoitajan. Estrogeenin jyllätessä veressään se päätti pistää kaiken kuntoon. "Oi herramme," kanapallerot kumarsivat sitä. Mutta kyseessä olikin Kanamonon kunnia, nimittäin hänen alkuperäisen vaaleanpunaiset mononsa. Kanamono ei pitänyt tästä, ei sitten laisinkaan. Kaiken tämän touhotuksen keskellä se oli missannut lempitelkkarisarjansa, Missan. Kanamono päätti toteuttaa uhkauksensa.

Maanisen vimman vallassa hän muni kaikki kukkalaatikot täyteen, kunnes sairaala räjähti kana-aihioiden paineesta. Yhtenä munaisana pallomerenä velloi sairaalan sisältö ulos seiniin murtuneista aukoista. Siinä samassa sekamelskassa katosi Munamon miljoonain kaltaistensa joukkoon. Kanapallerot puolestaan kierähtivät eturintamassa suoraan pihamaalla loikoilleen mummon neitseelliseen syliin. Ympyrä alkoi sulkeutua.

Kunnia oli palautettu; Kukkomon ihastunut uudestaan puolisonsa täyteläiseen kunniaan; hoitaja toteuttanut toiveensa ahtautua täydellisesti kanojen tarpeisiin Kanamonon mahassa. Mutta entä Demoniherttuaparoni Stratief, joka oli ehtinyt jo kasvattaa itselleen uuden pään. Mutta Kanamonon sisällä velloi vielä yksi keittämätön muna. Varovasti Kanamono pullautti sen ulos ja talloi sen sorkallaan. Keräten vaaleanpunaiset mononsa hän lähti adoptoimaan Demon Stratiefia, tajuten tämän olevan ainut mahdollinen ratkaisu kaikkeen tähän sotkuun, johon Kukkomon oli hänet saattanut. Kaakatellen hysteerisesti hän kohotti vielä kerran lekasoraansa.

Huonousarkisto