Kimmon naparetki............

Nyt oli lyövä Kimmon hetki.
Koittava: naparetki
Kimmo nopsasti matkaan lähti
mukaan lähti myös pieni meritähti
Tähdenlentona he lensivät
kuluivat päivät
vaelsivat vuodet
alkoivat jo hirnua Kimmon suolet
jotain oli suuhun saatava
Tuula-rulla maittava!

Väsyivät vetoporokoirat
ja kanapallerot karkeloivat
Mut' yhä eteen piiskasi Kimmo
vaikka koiriin ilmestyisi lommo
perille oli silti päästävä
napa on ystävä!

Nöyhtä...
siitä saisi tuularullan josta seuraisi röyhtä.
Koskaan ei anna Kimmo periksi
yhä' viel jatkaa, vaikk'emme tiedä, miksi.

Huonousarkisto