Copyright © 2003 Tero Aalto, Heikki Korpela, Henna-Riikka Laitinen, Ilari Sani, Heikki Korpela.
Ollessaan prinsessan sisällä Maito -- siis power-lehmä Anna-Muumi -- tunsi aurassaan oudon hetkahduksen. Mitä se saattoikaan merkitä? Hellu-Annikki ei ollut voinut vielä ehtiä uusiin vaikeuksiin, sillä hänhän oli täällä!
Prinsessa näet kärsi eilisten juhlien jälkeen kaameasta sokerikakkukankkusesta, ja häntä yritti Hellu-Annikki lohduttaa turvallaan hellästi puskemalla. Ei, todellinen hätä oli jossain muualla. Hellu-Annikki räpytteli utareitaan vimmoissaan: pitkittynyt sokerikakkukankkunen voisi johtua herneen pysyvästä imeytymisestä patjasta nenään. Se vaatisi jo aikamoisen mojovaa noitaukon palatsia prinsessan päähän. Mutta kavala kamarineito olikin imuroinut kallisarvoisen herneen mielen pölypussiinsa! Se kainalossaan hän nyt kipitti pitkin linnan meijerin sokkeloisia käytäviä, ja prinsessan nenästä sojottikin aivan ylisuuri porkkana. No, uloshan se piti jollain tavalla kiskoa, olihan kruunullekin joku paikka oltava.
Anna-Muumi kävi heti toimeen. Pikaisesti hän nimitti Hellu-Annikin viralliseksi sivupotkukseen ja heitti tämän ylle täysin epäsopivat power-trikoot. "Lennä, lennä Leppä, Kerttu!" totesi Anna-Muumi näin viranhallinnaisesti vihkien Hellu-Annikin power-lehmien pyhään sisarusuntaan. "Tästä päivästä eteenpäin nimesi on oleva Sini-Ingervo!" Ja katso: uljahasti, ylevästi, sydäntä sykerryttävän sulokkaasti Hellu-Annikki nousi ilmaan. Ennustus oli käynyt toteen. Jo vuosisatoja sitten Nostril-Mussukka oli vaikertaen voihkinut: "Vihlova kiila uhkaa onnea, mutta punertavan utareen haltija pelastaa prinsessan!"
Mutta oliko Hellu-Annikin, anteeksi siis Sini-Angervon, punaisuus aitoa, vai oliko väri vain tarttunut hänen utareisiinsa prinsessan nenäporkkanasta hänen ryömiessään hälyttämään Anna-Muumia prinsessan mahaan? Nyt olisi heidän sieltä vihdoin poistuminen, eiväthän he haluaisi vetää porkkanaa prinsessan vatsaan, sehän olisi ennenkuulumatonta.
Gastsronomisen sivuleikkauksen tuloksena Hellu-Annikki ja Sini-Angervo potivat kroonista pääkipua vatsaonkeloissaan. Sillä tilanne oli kärjistynyt niinverran pahoin, että hänen persoonsansa oli jakautunut! Anna-Muumi otti ja niksautti tämän niskaa, jotta viisaat päät kävivät jälleen yksiin. Ja nin kalahti Sini-Angervon järkipuoli taas kasaan.
Nyt alkoi olla jo kiire! Anna-Muumi ja Sini-Angervo riensivät kilvan ylös prinsessan kurkkutorven, kupsahtaen kilvan kierien kankahalle kuin keilapallot ikään.
Nasaaliporkkanalle oli tehtävä juuresektio. Juuresektio oli pyhä riitti, joka oli ainoa riittävän voimallinen pelastaakseen kruunun nasalisoitumisjärjestyksen. Ulkoa kuului kamarinoidan nostattamien kansanjoukkojen ääniä, jotka vaativat nenän näyttöä. Lehmyleiden raivatessa tietään kohti nenää linnan pihalla piti joukkoa kurissa urhea kissa, jonka piilolinssit pysyivät hädin tuskin silmissä, sillä hän ei uskonut niitä.
Hellu-Angervo ryntäsi kamarinoidan perään. Ehkä tämä ei erottaisi identtisiä trikoita toisistaan, hän toivoi, sillä hänen supervoimansa heikkenivät hetki hetkeltä. Nyt oli enää Anna-Muumi kykenevä toteuttamaan vaativan juuresektion, ja hän lotkautti sektioraastinta lähemmäs. Mitä nyt tapahtuisi?! Mitä? No, kertokaa nyt! Mutta ei, Anna-Muumi ja Hellu-Annikki/Sini-Angervo olivat täysin paralysoituneita ja totaalisen puhekyvyttömiä. Yhtäkkiä taivaalta oli lehahtanut lokki vieden porkkanan mennessään.
Prinsessa oli kuin olikin pelastuslaitostettu. Riemullisesti röhkien hetkuivat nauta-airuiden utareet heidän urheasti porskuttaessaan Prinsessan perässä kohti kuninkaallista nenännnäyttämisnäyttämöä. Siellä kansa saisi tyydytyksensä havaitessaan deporkkanoidun klyyvarin.
"Mistäköhän se lokki tuli?" kysyi Anna-Muumi mietteissään.
"Luulen, että se tuli vierahilta mailta kaukasilta ja kaikuvilta, hurjan mylvintäni ja ammuntani tänne kutsumana. Eikä vähäistä merkitystä lie silläkään, että ammuin kovilla kamarinoidan kailottaessa nasaalinäytöstä alkavaksi. Onhan kirjoitettu, että todellinen superlehmä ei voi kuin ejakuloida maitoa utareistaan kaamealla voimalla tuollaisen hetken koittaessa!" Mutta koskaan ei tämä hetki koittanut. Noita-neito sen sijaan oli viimeisessä toivossaan raahautunut takaisin prinsessan luo imureineen aikomuksenaan kynsiä prinsessan nenä näytäntökyvyttömäksi! Mutta hänen kyntensä lehahtikin Anna-Muumin kauniin kopperoiseen nenänvierustaan, kun hän lehahti pelastamaan prinsessan perintönenää. mutta luonnollisesti Anna-Muumin turvassa oli teräsvahvisteet eikä sille käynyt kuinkaan, kun taas Neito örvähti powerkantturan lypstykin puhuessa karua kieltään. Pahuus olikin löytyyt hovin sisältä ja urheus oli jälleen heidät pelastanut.
Tällä kertaa loppukuvassa näkyy suuri kansantanssifestivaali, jossa kaikkien sorkat lensivät taivasta kohti.