Pakkopullaa

  Lehmän takaosasta siunataan maa,
mullasta nousee vilja
  ja ennen kuin
  vehnä saavuttaa okraisen loisteensa,
  viikatteen hopeinen terä sivaltaa
kivet jauhaa nämä siemenet,
 unelmat runokokoelmasta, siitä oikeasta
  itsetunnon ja arvokkuuden.
 Herra tuolla yläkerrassa tämän
  metallin makuiseen johtoveteen vatkaa
 ja nauravat ihmiset ruokalassa
  kaiken kaksinkertaiseksi kohottaa,
 kardemummana nousuhumala.
 Saippuasarjoja ja vuoristorata ajelua!
 Ei mahtuisi tähän vatsaan enää palaakaan.

Huonousarkisto