Copyright © 2003 Tero Aalto, Outi Huhdankoski, Eero Vitie.
ollenkaan. Siinä hän makasi keskellä vessan lattiaa, varttia vaille yhdeksän perjantai-aamuna. Miten hän oli päätynyt sinne? Kuka hakkasi ovea? Hillevi korisi kauhuissaan tavoitellen epätoivoisesti luisilla kynsillään karanneita silmämuniaan, joita oli kolme. "Enhän minä noin monta muninut!" tuskaili Hillevi.
"Et niin. Hahhaa!" hihitti hänen arkkivihollisensa arkivaatteissaan heilutellen viikatetta roikkuen katosta.
Juuri kun viikate oli saavuttamaisillaan Hillevin kaulaan, ikkunasta syöksyi läpi 13 lepakkoa. Tämä oli niin suuri epäonni, että vessan kaikki peilit säpälöityivät ja viikatemiehen imukupit kirposivat. Nyt se roikkui katosta enää reikäisillä hampaillaan, sillä yli kaiken se pelkäsi hammaslääkäriä. Hänen hammaslääkärinsä rakasti valkosipulia ja kaiken lisäksi hänellä oli karvaiset kädet. Ja muitakin karvaisia ruumiinosia, joita muistellessaan Vallu viikatemies sai kroonisia paniikkihäiriöitä. Sillä kyllä myös kuoleman kätyreillä on voinut olla traumaattinen lapsuus. Voi kuule...
Kaikki alkoi kolmen viikon kuluttua, kun arkun vessa meni tukkoon. Myös se, kun Bää-ään silmämunat kuoriutuvat huomenna lavuaarin alla, jossa Hilleri oli hautonut niitä huolella ja hartaudella ennen viikatemiehen astumista kuvioihin. Kuori alkoi rikkoutua ja esiin työntyi vihreä käsi kuin haudan takaa. Se oli kamalaa. Bää-iti tervehti Kamalaa "Buu!". Silloin viikatemiehen apurin hammasliima petti ja katto romahti ja tuli maanjäristys ja supernova ja hän tippui vessanpönttöön. Bää-iti ja Hillevi jäivät munimaan kattoparrujen alle, viikatemies nousi vessanpöntöstä, otti viikatteen käteensä ja huusi: "Tämä on kaikkien hammaslääkäriensä kähmimien lasten puolesta ja sivalsi mandoliiniviikatteellaan kätensä poikki. Koska tämä kaikki tapahtuu vasta huomenna, oli Bää-ään keksittävä miten hän suojelisi silmämuniaan ja itseään pahalta viikatemiehen apurilta, joka oli kuitenkin juuttunut hampaistaan kiinni kattoon.
Oli otettava käyttöön varasuunnitelman varasuunnitelma, joka ei ollut koskaan pettänyt siihen mennessä. Tarvittiin vain kolme komponenttia: kultainen risti, lankakerä ja vessan oven kahva. Nämä salaiset moduulit toisiinsa kytkien hän sammutti valon. Viikatemiehen kätyri ei nyt löytänyt korva-boostkytkintään, ja Bää-ää sai sen paketoitua nätisti kärpäspaperiin. Silmämunansa hän kätki visusti päästään löytämiinsä aukkoihin odottamaan tulevia tapahtumia.