Unelmia puistinpenkillä

"Haluni haluan valjastaa!
kykyni maailmalle paljastaa,"
puiston penkillä mietin.
Päivän siten vietin.
Noh, millähän alalla?
heräsinköhän väärällä jalalla
sillä tulevaisuus ei tule mieleen,
erikoisala osu kieleen.

Mutta luuthan on kivoja,
derivaatat siroja:
siis matemaatikoksi,
siihen suuntaan koksi!
Vaan lukusalojen ratkettua,
alkulukujen katkettua
mikä siteen eteen?
pohdin, tähystelin veteen.

Myös geenit mua kiinnostaa
ja solubilsa innostaa.
Mut eläimet on hirmuisia
veren- ja kostonhimoisia.
Biologiastaan en saa
mainetta ja mammonaa.

Öljyvärit, akvarellit
guassinapit, pensellit
aina ovat pysyneet
näpeissäni. Kysyneet
ovat tuotoksiani joskus,
miksipä siis en hokkuspokkus,
taiteilijaksi ryhtyisi
Ranskaan maalaamaan
muuttaisi.
Vaan siitäpä ei rahaa heru,
muistin, päättyi ajattelu.

Puistotuulen humistessa
kellojenkin kumistessa
mietin, miten retalioisin
jos multa kysyttäisiin
mitä viime vuosina
kuluneina aikoina
olen saanut aikaan?
Kas siihen haikaan:
mitään en ole luonut,
viinaa, kaljaa juonut.

Huonousarkisto